ajatuksia editoinnista


Nyt, kun olen päässyt ensimmäisen tekstini kanssa editointivaiheeseen, huomaan kuinka alussa olen. Varsinainen työ on vasta alkanut.

Olen kirjoittaessani veistänyt tarinaani aihion ja päälinjan ja nyt työtä tarkastellessani huomaan, että ne kaksi tai kolme rinnakkaista ja ristikkäistä juonta eteenpäin kuljettavaa linjaaa lkavat nostaa päätään sieltä täältä. Tuntuu hyvinkin siltä, että ainakin osia niistä pitää nostaa vähän ylemmäs, eritellä, nostaa esiin. Vaikka vain selventämään sitä kokonaisuutta, jonka itse näen, muta mikä ei välttämättä muille ihan samalla tavoin kirkastu.

Pääosinhan editointi itsessään on ihan vain työtä. Kuten kirjoittaminenkin, se vaatii aikaa, tilaa ja oikeanlaisen mielentilan. Itselleni tämä tuli osittain yllätyksenä, sillä aiemmin, lauluntekstejä ja runoja kirjoittaessani olen tyytynyt roiskaisemaan sen ensimmäisenä mieleeni nousseen asian paperille ja antanut sen sitten olla siinä. Joskus se on riittänyt. Yleensä sillä ei ole ollut itselleni niin suurta väliä. Viime vuosina olen tosin yhä enenevässä määrin huomannut hinkkaavani niitä. Varsinkin runoja, missä yksi ylimääräinen kirjainkin voi muuttaa kaiken.

Tästäpä juolahtikin mieleeni, että runokokoelmani on edelleen editoimatta ja lähettämättä eteenpäin. Vaikuttaisi olevan aikataulutuksen paikka tässä kohtaa.

Varsinainen kirjoittaminen siis, juonen kuvaus, kuljetus, ideointi, ihmiset ja paikat, noin äkkiseltään, tuntuvat tulevan varsin helposti. Toki siinäkin tulee hetkiä, jollon ei vain kulje. Se mikä ensimmäisen version kirjoittamisesta huokuu on sellainen yksisuuntaiseksi umpeen junttautunut linja. Itselläni ainakin siis. Nyt toisella kertaa kirjoittaessani ja editoidessani tuntuu siltä, kuin saisin avattua enemmänkin ovia siihen ensimmäisellä kerralla kirjoittamani tarinan ympärille. Nyt pitää vain innostuksissan muistaa, että näiden rinnakkaisten linjojen on tarkoitus vahvistaa tarinaa, eikä hajottaa sitä. Luulisin.

Tämä toinen vaihe on editointeineen ja oikolukuineen mieltä kuluttavampaa kuin se ensimmäisen vaiheen kirjoittaminen. Joka parhaimmillaan onkin sellaista vapaasti  juoksemista. Mutta kuten muistamme, se timantin hionta vasta nostaa sen kauneuden parhaiten esiin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s