muokkaus ja oikoluku


On kovin helppoa oikolukea tyypillisimpiä kirjoitusvirheitä tekstinkäsittelyohjelmalla. Se jopa korostaa virheellisinä pitämänsä sanat ja ilmaukset helpommin huomattaviksi. Myös muokkaaminen on huomattavan nopeaa ja vaivatonta. Tässä piilee kuitenkin se ongelma.

Nykyiset, saati sitten entiset, tekstinkäsittelyohjelmat kykenevät korjaamaan virheellisiä ja outoja sanoja vaikka menevät siinä toki välillä metsään. Vaikka se nyt ei kuitenkaan ole niin kovin vaarallista, mikäli tietää mistä on tekemässä. Sen lisäksi on vielä mahdollisuus siihen, että ihminen turtuu punaisella alleviivattuihin sanoihin, eikä korjaa niitä tai käy läpi ehdotuksia ollenkaan.

Mutta mielestäni suurin ongelma oikoluvussa on sama, kuin ohjelmoijilla on omien debuggereidensa kanssa. Loogiset virheet jäävät usein löytymättä, vaikka virheellisesti kirjoitetut sanat yleensä löytyvätkin. Vaikka MS Word tietenkin ehdottaa lauseen uudelleenjäsennystä aika ajoin. En nyt vain kuollaksenikaan muista tekeekö se saman myös suomen kielellä kirjoitettaessa. En ole vuosiin käyttänyt suomenkielistä kaupallista tekstinkäsittelyohjelmaa. Nykyiset tekstini olen kirjoittanut lähinnä Google Docsia tai suomenkielisen oikoluvun omaavaa OpenOfficea käyttäen. OpenOfficeni ei tosin tällä hetkellä osaa tavuttaa. Ainakaan suomeksi. Mikä on mielestäni omituista. Tavutussäännöt nyt eivät kovin paljoa eri kielissä poikkea toisistaan. Luultavaa kyllä on, että en ole konfiguroinut ohjelmistoa oikein. MItä minun ei mielestäni tarvitsisi tehdäkään. Ainakaan niin monen valikon ja asetusviidakon kautta. Käytettävyyden voisi saada helpommaksikin, vaikka se nyt ei varsinaisesti tähän liitykään. Kuten ei sekään, että mielestäni tavutus ja oikoluku voisivat olla huomattavasti intuitiivisempia ja semanttisempia kuin mitä ne nykyisin ovat. Kuten varsinaiset ohjelmatkin.

Tarkoitukseni oli kuitenkin käsitellä sitä, ennen aiheesta eksymistäni, että oikoluku ainakin omalla kohdallani toimii paljon paremmin lukemalla. Siis kynä ja paperi kädessä, lukien tulostettua tekstiä. Jotenkin tekstistä saa paremmin otteen, kun se on fyysisemmin läsnä. Tuntuu, että näkee tarinan ja siitä puuttuvat ja siinä liikaa olevat osat paljon helpommin.

Myös lauseiden virheellinen ja sekava rakenne, sekä viljelemäni poukkoilevien, sekavien, yksisanaisten sivulauseiden määrä pomppaa huomattavasti helpommin esille tulostetta lukiessa.

Kirjoitus itsessään taas onnistuu kuitenkin paremmin koneellisesti, kuten muokkaaminenkin. Vaikka varma en ole kyllä siitäkään. Nyt muokkaamani ja oikolukemani tekstit on tuotettu molemmilla tavoin, enkä ainakaan heti pysty erottamaan, kumpi on parempi tapa lopputulokseen nähden. Luulen, että ei kumpikaan. Mutta oikolukuun ja muokkaukseen kynä, tulosteet ja muistiinpanopaperit ovat lyömätön yhdistelmä.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s