kirjoittamisen tarve


En ole varma, mistä tarpeeni ja haluni kirjoittaa kumpuaa. Kai se on se, ainakin osittain, että kykenen paremmin jäsentämään maailman ikirjoittamalla ajatuksiani auki. Ainakin tähän asti olen koko elämäni onnistunut olemaan enemmän tai vähemmän ekstrovertti, eli käsittelen asioita itseni ulkopuolella, sisäinen käsittely tuppaa jäämään vähän semmoiseski hapuiluksi ja ideoiden räjähtelyksi. Varsinaisesti asiat kiteytyvät ja selkenevät siinä vaiheessa, kun kirjoitan ne ylös tai sitten puhun ne ääneen.

Aiemmin, Suomessa asuessani, ääneen puhuminen ja ajatteleminen olikin ihan selkeästi se kanava, jonka kautta toin itseäni julki. Täällä Ruotsissa asiassa on tapahtunut sen laatuinen muutos, että se julkituonti ja käsittely tapahtuu kirjoittamalla. Syy siihen on varmaankin se, että en koe kykeneväni ilmaisemaan itseäni tai ajatuksiani tarpeeksi selkeästi ruotsinkielellä. Englanniksi se ehkä onnistuisi, mutta nykyinen työyhteisö ei tunnu oikein kannustavan minua siihen suuntaan. Joten en minä väkisin.

Joka tapauksessa, sain sunnuntaina ensimmäisen romaanini oikolukuvaiheen lävitse, seuraava askel sen kanssa onkin kirjoittaa korjaukset ja lisäykset valmiiseen ja sen jälkeen laitella sitä eteenpäin. Ensin niille henkilöille, jotka haluavat esilukijoina toimia ja sen jälkeen mieluusti eri kustantajille. Nyt en vain tiedä, minne kaikkialle sitä laittaisi.

Koskapa teksti on jonkunasteista spekulatiivista fiktiota (lue: SciFiä), niin mieluusti sitä laittaisi eteenpäin jollekin sellaiselle taholle, joka ko. genreä julkaisee. Tätä puoltaisi myös se, että seuraavakin uunista ulos pullahtava romsku on samaa genreä.

Toisaalta taas, se kirja jonka seuraavaksi aloitan, ei ole scifiä, lähinnä enemmän realistista tuotantoa, ainakin aluksi, joten se saattaisi rajata pelkkään SciFiin rajoittuneet kustantajat pois kohderyhmästä.

Näiden lisäksihän minulla on se runokokoelma, jonka pyrin viimeistelemään tällä viikolla ja laittamaan senkin eteenpän.

Kustantajan kanssahan itselläni on tavoite löytää sellainen pitempiaikainen kumppani, jolle voin syytää kaiken tekemäni tekstin, mutta tiedä sitten, miten realistista sekään on. Tai ylipäätään se, että tekstejäni kukaan julkaisee. Itsehän toki omia lapsiaan pitää edes jonkunlaisessa arvossa, mutta se on se näkökulma vähemmän objektiivinen sitten.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”kirjoittamisen tarve

  1. Sci-fi tuo loistava genre käsitellä mitä tahansa aihetta ja ottaa siihen etäisyyttä ja avata silmät uudella tavalla. Kautta historianhan sitä on käytetty peilaamaan meidän omaa maailmaa ja maailmankuvaa, sijoittamalla käsitellyt asiat uuteen ympäristöön. Tutkittu yhteiskuntamalleja ja mietitty aiheita, kuten rasismia.

  2. Aivan. Samoin saa kivasti alleviivattua muitakin ihmismielen outouksia 😉
    Itse olen toki pyrkinyt tässä siihen, että se maailma siellä ympärillä on vain viitekehys tapahtumille, että se on siellä, mutta ei aikaansaa sinänsä mitään. Ainakin tässä siis 😀

    ’Tiedän että taidetta on
    Science-Fiction’

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s