laiskuutta


Onpahan ollut tervanjuontia viime aikoina kirjoittaminen ja työstäminen. Tuntuu, kuin olisi hakannut päätään seinään. Tulin aamulla siihen tulokseen, että syy ei ole kirjoittamisessa, eikä edes aiheissa. Vikahan johtuu kirjoittajasta itsestään.
Olen huomaamattani lipsunut päivittäisestä kirjoittamistahdistani nyt parin viikon ajan ja se näkyy. Tekeminen ei innosta, nyt kun se on vähän vaativampaa kuin vain ideoiden kirjaamista ylös. Nyt, kun sitä terävintä kynää ja päätä tarvittaisiin, on se tylsytetty kaikenlaisella sosiaalisen median tauhkakuormalla. Televisiota en sentään liikoja ole katsellut.
Näin ollen nyt on syytä terästäytyä. Seuraavan parin kuukauden ajan, eli syyskuun loppuun asti pyrin täysimittaisesti minimoimaan kaiken sellaisen turhan, joka vieroittaa minua päivittäisestä tuhannen sanan määrästä. Saa nyt sitten nähdä, miten päätös pitää, mutta jotain sen kaltaista tässä totta vie tarvitaan.
Katastrofihan tämä ei ole, mutta olen lähinnä turhautunut omaan saamattomuuteeni. Siksipä siis tällainen ryhtiliike onkin tarpeen nyt, ennen kuin se on liian myöhäistä. 😉

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s