Mies – Luku 4


Kaikkialla oli hiljaista. Peipon laulu kuului jostain kauempaa. Rastaita tai tiaisia ei ollut näkynyt muutamaan vuoteen. Mies ei tiennyt minne ne olivat menneet. Yhtäkkiä, pari kolme kuukautta ennen pysähdystä, ne olivat vain kadonneet. Hän vilkaisi taakseen ja näki rinkkansa nojaavan takanaan olevan aukion laidassa olevaan kuuseen.
Mies muisti, miten vähän hän oli kiinnittänyt huomiota lintujen katoamisesta kirjoitettuihin uutisiin. Hän muisti vain muutaman teorian, joiden mukaan ne olisivat joko eksyneet tai yksinkertaisesti vain muuttaneet. Mikä oli todella typerää. Ne olivat kuitenkin enimmäkseen paikkalintuja ja se, että ne muuttaisivat, olisi ollut outoa. Eksyminen olisi ollut vielä oudompaa.
Niitä ei ollut löytynyt kuolleenakaan. Ei ainakaan tavanomaista enempää, joten mystiset joukkokuolemat, joita oli tapahtunut muiden lajien osalta olivat poissa laskuista. Muutamaa ikkunoihin lentänyttä punakylkirastasta lukuun ottamatta ne olivat vain yksinkertaisesti kadonneet. Lentäneet jonnekin.
Kun kaikki sitten pysähtyi, lintujen katoaminen ja tilanteen tutkiminen oli tuntunut entistä turhemmalta kaiken tapahtuneen rinnalla.

Kauris tuli pensaikosta niin nopeasti, että mies oli pudottaa jousen. Sen silmät olivat pelosta levällään ja mies näki, miten se huohotti pysähtyessään. Se seisoi paikallaan suu puoliavoimena turpa täristen ja tuijotti miestä. Sen pienet sarvet sojottivat hieman takaviiston ja sen hengitys huurusi.
He seisoivat näin korkeintaan kaksi sekuntia, mies ja kauris, molemmat liikkumatta. Samalla kun kauris liikahti, mies veti jänteen poskelleen ja laukaisi.
Osuma olisi tällä kertaa voinut olla täydellinen. Kauris oli kuitenkin liikkeessä, joten se ei kuollut heti. Sen sijaan, että nuoli olisi uponnut suoraan rintakehään, osuma jäi vähän lyhyeksi ja nuoli upposi eläimen vatsaan. Mies heitti jousen kädestään ja lähti takavasemmalle kaartavan kauriin perään.
Osumasta huolimatta kauriin askel näytti kevyeltä ja mies oli täysin varma, että se pääsisi karkuun. Miehestä näytti siltä, kuin nuoli olisi uponnut kymmenkunta senttiä vatsaontelon sisään. Hän kiirehti askeliaan.
Siinä ajassa, mikä mieheltä kului kolmen raskaan ja upottavan askeleen ottamiseen, kauris otti kahdeksan. Näytti kuin se olisi lentänyt hangen päällä hänen itsensä tarpoessa siinä polviaan myöten. Hänen omien askeltensa ääni peitti kaiken muun alleen.
Kauris olisi päässyt karkuun, jos hän olisi ollut yksin. Rocky oli ensin ajanut kauriin hänen eteensä ja seurannut sen jälkeen tilannetta pensaiden toiselta puolelta. Mies ei tiennyt siitä mitään.
Nyt, kun kauris kääntyi pakoon, se juoksi katkaisemaan tämän tien miehen juostessa sitä kiinni.
Mies juoksi vasemmalla, kauriin takana sen perässä. Rocky lähestyi sitä etuoikealta. Kauris pysähtyi. Se oli haistanut koiran. Se kääntyi vähän vasemmalle, miestä kohti ja pysähtyi hetkeksi ennen kuin hyppäsi.
Se oli lyhyt hetki. Pelkkä silmänräpäys, mutta tarpeeksi pitkä, että mies ehti korjata suuntaansa. Hän hyppäsi samanaikaisesti.

Mies osui kauriin kaulaan vasemmalla käsivarrellaan. Hän ei saanut siitä otetta. Hän haroi ja tarttui nuoleen oikealla kädellään. Kauris potki häntä kipeästi. Hän oli kietonut kätensä tämän kaulaan ja roikkui nyt siinä toisen käden puristaessa nuolen vartta sen juuresta. Nuoli oli verestä märkä. Kauris potkaisi ja osui sorkallaan miestä palleaan.
Se olisi varmasti kuollut verenhukkaan yksinkin. Vaikka he eivät olisikaan saaneet sitä tapetuksi. He olisivat jopa saattaneet löytää sen jälkiä seuraamalla.
Mies roikkui kauriin vasemmalla kyljellä henkeään haukkoen koiran hyökätessä sen oikean kyljen kimppuun repäisten siitä palan.
Kauris pyörähti ympäri ja mies sai sen painetuksi alleen. Ei se silti pysynyt paikallaan. Mies päästi irti sen kaulasta ja tarttui sen sarviin vasemmalla kädellään. Koira loikkasi kauriin yli ja upotti hampaansa nuolen vieressä olevaan pehmeään lihaan.
Mies veti macheten huotrastaan ja löi kaikin voimin kaurista niskaan. Selkäranka katkesi terän upotessa nikamien välistä ja kauris lakkasi pyristelemästä. Hän löi vielä muutaman kerran lisää katkaisten kauriin pään. Macheten terävyydestä huolimatta se vaati voimaa ja useita iskuja.
Koira tuli nuolemaan verta kaulan tyngästä. Sen kurkusta pääsi muutama urahdus. Mies kohotti kauriin pään kasvojensa ylle ja valutti veret suuhunsa.

Advertisements

One thought on “Mies – Luku 4

  1. Päivitysilmoitus: Mies – Luku 5 « amonpolis

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s