Tauot syövät tekemistä


Tauot todellakin syövät tekemistä. Jo pelkästään se, että pitää kahden päivän tauon kirjoittamisessa kostautuu helposti siinä vaiheessa, kun pitäisi jatkaa. Tekstiä ei vain synny tauon jälkeisenä päivänä siihen tahtiin kuin olisi halunnut. Tavoitteeseen on vaikea päästä. Ennen kaikkea on hankalaa päästä sukeltamaan takaisin siihen tunnelmaan, missä on ennen taukoa ollut.

Yhä enenevässä määrin alan kallistua sille kannalle, että taukojen pitäminen ei kannata. Se, että pidän kirjoittamisesta yhdenkin taukopäivän viikossa tuntuu vaikuttavan siihen, miten pysyn rytmissä ja millä tapaa saan kirjoitettua. On paljon parempi olla pitämättä taukoja lainkaan kuin pätkiä hyvin alkanutta vauhtia. Siltä ainakin nyt tuntuu, kun tämän päivän aikana on tullut taisteltua keskittymisen ja kaiken muun kanssa saadakseni aikaan edes sen 850 sanaa. Tätä blogia en ole sentään vielä laskenut. Voi hyvinkin olla mahdollista, että pääsen haluamaani 1000 sanan ulosantiin tämänkin päivän aikana. Se vain ei kaiken aikaa tunnu niin lohduttavalta kuin se voisi kuulostaa 😉

Vaihdoin myös käyttöjärjestelmää. Huomasin tarvitsevani yhä enenevässä määrin oikolukua. Siihen paras mahdollinen vaihtoehto on Microsoft Word oikoluvulla varustettuna. Tai sanotaan nyt niin, että olen huomannut sen vastaavan parhaiten omiin tarpeisiini. Pelkkää kirjoittamista vartenhan riittää mikä tahansa tekstausohjelma, kuten vi/vim, gedit, notepad, textpad, notepad++.

Editointia ja oikolukua varten on toki olemassa maksuttomiakin vaihtohetoja, kuten OpenOffice tai LibreOffice. Paha vain, kun mielestäni niissä käytettävissä olevan Voikko -oikoluvun jälkeen MS Office löysi useamman kuin yhden kielioppikukkasen. Sen takia sitä itse suosin. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että kirjoitettu kieli on hyvää, ellei sitten ole kyse tyylittelystä. Jota en kyllä mielelläni lähde harrastamaan. Siinä menee niin helposti metsään. Kuten Hannu Mäkelä mielestäni romaanillaan Kivi teki. En jaksanut aiheen kiehtovuudesta huolimatta lukea kirjaa viittä lukua pitemmälle. Se vaati jollain tapaa liikaa. Ja hän on sentään kirjailija, minä vielä harrastelen.

Joka tapauksessa Office on nyt suomenkielisine kikkareineen asennettuna. Löysin myös melko pätevän oloisen add-inin, joka saa ruudulla olevat mahdolliset häiriötekijät jäämään taka-alalle. Writespace tuntuu toimivan melko moitteettomasti. Täytyy tosin myöntää, että testikäytössä se kaatui kertaalleen. Onneksi olin ehtinyt tallentaa kirjoittamani tekstin ennen sitä.

Mainokset

6 kommenttia artikkeliin ”Tauot syövät tekemistä

  1. Käsitinkö oikein, että sinulla on tavoitteena kirjoittaa 850 sanaa päivässä? Kuulostaa hurjalta tavoittelta, omaan kirjoitustahtiini nähden… Itse kirjoitan keskimäärin 2 kappaletta päivässä… Mielenkiintoista! Kerro lisää 😛

  2. No sanotaan nyt niin, että tavoittenani on kirjoittaa päivittäin. Aina se ei toteudu. Sen jälkeen seuraava tavoitteeni on istua siinä koneessa kiinni niin kauan kun saan aikaiseksi 500-1000 sanaa. Mitä lähempänä tuhatta olen, sen parempi. Eihän se tietenkään aina onnistu. Eilen illalla mentiin 800:aan sanaan, toissailtana 1346. Mutta 500 sanalla per päivä aloitin. Vaikka tärkeintä ei ole määrä, vaan se, että kirjoittaa. Näissä määrällisissä tavoitteissa on aina se sudenkuoppa, että tuntee olevansa enemmän tai vähemmän vätys, jos ei suoriudu 😉
    Nyt tulee tietenkin huomioida se, että kirjoittaessani en pahemmin filtteröi kirjoittamaani. Pyrin tekemään sen jälkikäteen toisella, kolmannella ja neljännellä (jne) kirjoituskerralla.
    Viime aikoina olen tosin huomannut eritoten pidempiä lukuja työstäessäni, että voin seuraavana iltana editoida ja tarkentaa lukemalla ensin sen mitä edellisenä iltana kirjoitin ja jatkaa siitä sitten eteenpäin. Aina ei tietysti sekään onnistu.

  3. Kiitos vastauksestasi. Itse olen siinä vaiheessa, että olen periaatteessa kirjoittanut kokonaisuuden valmiiksi, editoinut tekstiä rankalla kädellä ja nyt kirjoitan uudelleen.. Uudelleenkirjoitus tarkoitttaa minun kohdalla paitsi loputonta kielen viilausta, myös uusien kappaleiden ym. juonen kannalta välttämättömien juttujen lisäämistä. Nämä uudet kappaleet merkitsen tekstiin eri värillä ja kirjoitan niitä pitkään ja hartaasti, uudelleen ja uudelleen. Tällöin ei ole niin väliä, onko aina täydellisessä kirjoitusvireessäkään… Tällä hetkellä uudelleen kirjoitan kirjan alkua ja loppua saman aikaisesti. Ikuisuusprojekti. Tuleekohan tästä koskaan valmista?

  4. Itse luulen jokaisen kirjoituskerran jälkeen tehneeni valmiin ja mahtavan mestariteoksen. Tunne säilyy muutaman päivän ajan. Tai kunnes tartun tekstiin uudestaan. Siinä varsinkin on syytä tunkea ne sinne pöytälaatikkoon muutamaksi kuukaudeksi :D.
    Nykyisin tosin TIEDÄN, että se ei ole valmis, vaikka siltä tuntuisikin. Olo on siinä vaiheessa vähän skitsofreninen 😉
    Ironista muuten on, tuohon eiliseen vastaukseeni viitaten, että eilisen illan aikana en ehtinyt kirjoittamaan sanaakaan. Tai siinä vaiheessa kun olisin ehtinyt, olin liian väsynyt.

  5. Mä olen saanut olin kirjoittanut pari viikkoa sitten tekstini lomaan ”tähän tulee kuvaus taidenäyttelystä”, en edes yrittänyt kirjoittaa sitä kuvausta, koska koin niin vaikeaksi kuvitella kokonainen näyttely teoksineen. Ajattelin, että se on varmasti se, minkä kirjoitan koko kirjaan viimeiseksi 🙂 Tänä aamuna, kuin pusersin tekstin yhdellä kirjoittamalla ja nyt jätän sen vähäksi aikaa näin, huomisen ja ylihuomisen aikana hion, muokkaan ja harjoitan kriittistä lukutapaa. Nyt olen kyllä tosi tyytyväinen. En ole sanamääriin kiinnittänyt huomioita, mutta nyt, kun katson niin olen kirjoittanut tänään jo 600 sanaa. Yllätyin tuosta määrästä.

    Yritän jättää uudelleenkirjoitusvaiheeseen mahdollisimman paljon tilaa a. muutoksille b. luovuudelle.

    Koen tämän vaiheen kaikkein palkitsevimpana. Pelkkään kieleen en pysty kiinnittämään huomiota, muuta kuin satunnaisesti. Ehkä ihan loppuvaiheessa, jos sittenkään :/
    Haastavaa se ainakin on!

    Löysin muuten tämän sun blogisi vasta eilen ja olen tutustunut vasta viimeisimpään postaukseesi. Taidanpa nyt lukea hieman, mitä muuta olet kirjoittanut ;). Kiitos jo etukäteen. Blogit (tästä aiheesta) on tosi virkistäviä.

    • Itse toimin varsin pitkälle sillä periaatteella, että ensimmäisellä kirjoituskerralla kirjoitan varsinaisen rungon, jota sitten seuraavilla kerroilla avaan tai muokkaan niitä.
      Itselläni on suuntaviivoina tekemiselle toiminut Stephen Kingin ’Kirjoittamisesta’ -teos, joka onnistui innoittamaan samaan oman työn alkuun.
      Kyllä sanamääriä tärkeämpää on se, että kirjoittaa, ainakin minun mielestäni. Se pitää virettä yllä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s